In re-frame, Agoston Nagy embarks on a transformative journey, reimagining the classic artistic genres of landscape and still life through the lens of contemporary computational art. Utilizing the CC0-licensed collection from the Finnish National Gallery, this generative artwork synthesizes fragments from disparate artworks into a cohesive yet complex visual experience that defies traditional categorizations of physical and metaphysical spaces.

Nagy, a Hungarian artist known for his pioneering work in digital media and generative art, applies sophisticated algorithms to deconstruct and reinterpret historical art pieces. In this process, he selects two distinct images — a landscape and a still life — and blends them into a singular monochromatic collage. This digital manipulation strips the original artworks of their color, reducing them to mere points of varying densities that challenge viewers to engage their perception and imagination to mentally reconstruct the visual narrative.

The result is a dynamic collage that oscillates between static and animated states. This is achieved through a custom recursive noise function that subtly alters the collage, introducing a layer of slowly evolving animations that distort and transform the original images over time. The artwork, thus, becomes a living entity, continually morphing and redefining itself. This visual transformation evokes the aesthetic techniques of etching and engraving, while also resembling the unpredictable glitches of malfunctioning digital screens.

Beyond its striking visual effects, re-frame explores the nuances of color and semantics in a novel way. The software extracts the six most prominent colors from the collage, presenting them in an isolated, Albers-esque view that challenges traditional associations of color with form and meaning. This methodological detachment encourages viewers to explore art from a fresh perspective, prompting a reconsideration of how historical narratives are visually represented and interpreted.

Furthermore, Nagy’s artwork delves into the implications of digital technology on the preservation of cultural memory. By digitizing and altering historical artworks, re-frame acts as both a preservation and a transformation tool, blurring the lines between what is saved and what is changed. It prompts a reflection on the digital afterlife of art, exploring how artworks survive and evolve in the digital realm.

re-frame is more than just a visual experiment; it is a philosophical inquiry into the intersections of art, technology, and memory. Nagy invites viewers to traverse the liminal spaces between the seen and the unseen, the real and the imagined, engaging with the artwork on a profoundly interactive level. Through this journey, the audience is encouraged to contemplate the broader implications of digital technology on our understanding of art and history, making re-frame a significant contemporary exploration of how we perceive and interact with the cultural artifacts of our past.

Teoksessaan re-frame Agoston Nagy lähtee mullistavalle matkalle, jossa hän muuntaa klassiset taiteenlajit, maisema- ja asetelmamaalauksen, tarkastaen niitä nykyaikaisen tietokoneavusteisen taiteen näkökulmasta. Käyttäen Suomen Kansallisgallerian CC0-lisensoitua kokoelmaa lähtökohtanaan, tämä generatiivinen taideteos yhdistää fragmentteja eri teoksista yhdeksi yhtenäiseksi, mutta moniulotteiseksi visuaaliseksi kokemukseksi, joka haastaa perinteisiä fyysisen ja metafyysisen tilan kategorisointeja.

Nagy onunkarilainen taiteilija, joka tunnetaan uraauurtavasta työstään digitaalisen median ja generatiivisen taiteen parissa. Hän soveltaa hittuja algoritmeja purkaakseen ja tulkitakseen uudelleen historiallisia taideteoksia. Tässä prosessissa hän valitsee kaksi erillistä kuvaa – maiseman ja asetelman – ja yhdistää ne yhdeksi yksiväriseksi kollaasiksi. Tämä digitaalinen manipulointi riisuu alkuperäiset taideteokset niiden väreistään, kiteyttäen ne pelkiksi pisteiksi, joiden tiheys vaihtelee. Teos haastaa katsojat käyttämään havaintoaan ja mielikuvitustaan rakentaakseen visuaalisen kertomuksen mielessään.

Tuloksena on dynaaminen kollaasi, joka häilyy staattisen ja animoidun tilan välillä. Tämä saavutetaan käyttämällä räätälöityä, toistuvaa kohinaa, joka muuttaa kollaasia hienovaraisesti, tuoden teokseen kerroksen hitaasti kehittyvää animaatiota, joka vääristää ja muuntaa alkuperäisiä kuvia ajan myötä. Näin teoksesta tulee elävä kokonaisuus, joka jatkuvasti muovautuu ja määrittelee itseään uudelleen. Tämä visuaalinen muutos muistuttaa etsaus- ja kaiverrustekniikoita sekä toimimattomien digitaalisten näyttöjen ennalta arvaamattomia virheitä.

Kiehtovien visuaalisten vaikutusten lisäksi re-frame tutkii värien ja semantiikan vivahteita uudella tavalla. Ohjelmisto poimii kollaasin kuusi hallitsevinta väriä ja esittää ne eristettynä Albers-tyylisessä näkymässä, joka haastaa perinteiset käsitykset värin ja muodon sekä merkityksen yhdistämisestä. Tämä systemaattinen etäisyyden ottaminen kannustaa katsojaa tarkastelemaan taidetta uudesta näkökulmasta. Se rohkaisten pohtimaan, miten historialliset kertomukset esitetään ja tulkitaan visuaalisesti.

Tämän lisäksi Nagyn taideteos tutkii digitaalisen teknologian vaikutuksia kulttuurisen muistijäljen säilyttämisessä. Digitoimalla ja muuttamalla historiallisia taideteoksia re-frame toimii sekä säilytyksen että muuntamisen työkaluna, hämärtäen rajoja sen välillä, mikä säilyy ja mikä muuttuu. Se herättää pohtimaan taiteen digitaalista elinkaarta ja miten teokset selviytyvät ja kehittyvät digitaalisessa maailmassa.

re-frame on enemmän kuin pelkkä visuaalinen kokeilu; se on filosofinen tutkimus taiteen, teknologian ja muistin risteyskohdasta. Nagy kutsuu katsojaa kulkemaan näkyvän ja näkymättömän, todellisen ja kuvitellun välitilassa, ja olemaan merkityksellisessä vuorovaikutuksessa taideteoksen kanssa. Tämän matkan aikana yleisöä rohkaistaan pohtimaan sitä, miten digitaalinen teknologia vaikutusta taiteeseen ja historiaan. Tämä tekee re-framesta merkittävän nykyaikaisen tutkimuksen siitä, kuinka käsitämme ja olemme vuorovaikutuksessa menneisyytemme kulttuuriesineiden kanssa.

I re-frame ger sig Agoston Nagy ut på en transformativ resa där han omtolkar de klassiska konstgenrerna landskap och stilleben genom den samtida datorbaserade konstens prisma. Genom att använda Finlands Nationalgalleris CC0-licensierade samling syntetiserar detta generativa konstverk fragment från separata konstverk till en sammanhängande men samtidigt komplex visuell upplevelse som trotsar traditionella kategoriseringar av fysiska och metafysiska rum.

Nagy, en ungersk konstnär känd för sitt banbrytande arbete inom digitala medier och generativ konst, tillämpar sofistikerade algoritmer för att dekonstruera och omtolka historiska konstverk. I denna process väljer han ut två distinkta bilder – ett landskap och ett stilleben – och sammanfogar dem till ett enda monokromt collage. Den digitala manipulationen berövar de ursprungliga konstverken deras färg och reducerar dem till bara punkter med varierande densitet, vilket utmanar betraktarna att använda sin perception och fantasi för att mentalt rekonstruera det visuella narrativet.

Resultatet är ett dynamiskt collage som pendlar mellan statiska och animerade tillstånd. Detta uppnås genom en specialanpassad rekursiv brusfunktion som subtilt förändrar collaget och introducerar ett lager av animationer som långsamt utvecklas, och som förvränger och omformar de ursprungliga bilderna över tid. Konstverket blir därmed en levande entitet som ständigt förvandlas och omdefinierar sig självt. Den visuella transformationen refererar till estetiska tekniker som etsning och gravyr, samtidigt som den påminner om de oförutsägbara glitcharna på trasiga digitala skärmar.

Utöver sina slående visuella effekter utforskar re-frame färgens och semantikens nyanser på ett nytt sätt. Programvaran extraherar de sex mest framträdande färgerna i collaget och presenterar dem i en isolerad, Albers-liknande vy som utmanar traditionella kopplingar mellan färg, form och betydelse. Denna metodologiska distans uppmuntrar betraktaren att utforska konsten ur ett nytt perspektiv, vilket leder till en omprövning av hur historiska narrativ representeras och tolkas visuellt.

Vidare undersöker Nagys konstverk de digitala teknikernas inverkan på bevarandet av kulturellt minne. Genom att digitalisera och förändra historiska konstverk fungerar re-frame som ett verktyg för både bevarande och transformation, och suddar ut gränserna mellan vad som bevaras och vad som förändras. Det manar till reflektion över konstens digitala efterliv och utforskar hur konstverk överlever och utvecklas i den digitala sfären.

re-frame är mer än bara ett visuellt experiment; det är en filosofisk undersökning av skärningspunkterna mellan konst, teknologi och minne. Nagy bjuder in betraktaren att vandra genom övergångarna mellan det sedda och det osedda, det verkliga och det föreställda, och att ta sig an konstverket på en djupt interaktiv nivå. Genom denna resa uppmanas publiken att dryfta de bredare implikationerna av digital teknologi för vår förståelse av konst och historia, vilket gör re-frame till en betydelsefull samtida kartläggning av hur vi uppfattar och interagerar med kulturella artefakter från vårt förflutna.